2.3.2011

Levottomat jalat

Hola!

Mantereelta toiselle ja kaupungista toiseen. Olen saavuttanut jo lähestulkoon addiktion matkusteluun. En tahdo pysyä paikoillani. Tunnen oloni vapaaksi. Maailma on auki ja täynnä mahdollisuuksia, elämyksiä ja unelmia. Laukkuni on pakattu. Koska lähdetään?

Foreca.fi:n sääennuste Madridiin seuraavalle kymmenelle päivälle sai minut masentumaan. +15-+11 astetta ja öisin jopa pakkasen puolella. Siirryin Ryanairin sivuille katsomaan kuinka paljon maksavat lennot Marokkoon tai Kanarian saarille tässä kuussa, ehkä jopa ensi viikolla…? Eilen oli kallista, mutta tänään 9 euroa suunta Marrakechiin. Ostetaan. Sinne siis lähtö 25. tätä kuuta ja sitä ennen vielä Valenciaan. Melko rankkaa…

Viime viikon maanantaina makasin rannalla Thaimaan paahtavan auringon alla. Keskiviikko yöllä olin jo bussissa matkalla aurinkoiseen Sevillan kaupunkiin. Lauantaina auringon noustessa olin jo ihastelemassa La Alhambran palatsia ja linnoitusta Granadassa. Ei saisi masentaa, mutta kun mulla on levottomat jalat!
Koska viime viikkoni ovcat olleet elämyksiä täynnä, ja aikaisemmin olen saanut huomautuksia tekstieni pituudesta, päätin ”kiteyttää” kunkin kohteen kymmeneen mielenpainuvimpaan asiaan.

Thaimaa , Phuket (12.-21.2.2011)

Ilmasto: Kuumaa ja kosteaa. Yöllä tuskin huomasi lämpötilaeroa. Meikäläinenkin sai vähän väriä pintaan ;)

Ruoka: Peloista huolimatta ruoka ei ollut ylivoimaisen tulista kun osasi valita oikein. Tulisuudesta huolimatta eri maut tulivat esille selvästi ja thaimaalaiset todella hallitsevat maustamisen jalon taidon.
Ladyboys: Välillä tuntui, että puolet väestöstä on transuja. Hämmästyttävän hyvin operoituja. Välillä vain aataminomena paljasti todellisen sukupuolen. Kauniita miehiä! Kuulin teorian, että vanhemmat ovat ylpeitä jos poika vaihtaa sukupuolta ja siksi se on niin yleistä.
Hintataso: Paljon on kuulemma kallistunut jopa vuoden sisällä, mutta silti Suomeen verrattuna melko edullista. Tinkiä täytyy joka asiasta ja special price only for you on kaikki myyjät hyvin oppinut.
Hieronnat: Halpoja on! Viidellä eurolla saa tunnin hieronnan. Tunnin back & shoulderin kun pyysi niin ne hiero melko kovilla otteilla kaikki paikat päästä varpaisiin. Jopa naaman! Naksautti myös kaikki nikamet sormia ja varpaita myöten.
Patong Beach: a.k.a. The PARTY beach. Nuoriso jätti vanhukset hotelliin nukkumaan ja lähti vähän baila baila. Lava rannalla, hyvät dj:t, juomaa ämpäristä ja vähän kaiken ikäinen biletyskansa. Patong verotti seuraavan päivän veneretkeltä pari darrasta nuorta juhlijaa (huom. sukunimellä Laine! Sairiset olivat elämänsä voimissa ;)) (ks. seuraava kohta)

Veneretki Phi Phi-saarille: Loman ehdottomasti paras päivä! Taksi haki hotellilta aamulla aikasin ja vei Chalong Bayn satamaan, josta retki alkoi. Ensimmäinen pysähdys oli Maya Bay, missä Leon leffa the Beach on kuvattu. Valkoista pehmeää hiekkaa, viidakkoa ja MUUTAMA muu turisti. Pilasi jonkin verran elämyksen.

Toinen pysäkki oli keskellä merta snorklaamaan. Erittäin jees! Sitten lounas ja shoppailua PhiPhillä .

Sen jälkeen syöttämään banaaneja apinoille Monkey Beachillä.

Viimeinen pysäkki oli pieni saari keskellä merta nimeltänsä Koh Khai. Kävin vähän lisää snorklaamassa toivoen näkeväni Nemon. However, pienet näkymättömät sähkökalat teki ryhmäiskun, noin 20 sentin pituset kirjavat kalat rupes uimaan mua ympäri ja ihan naaman edessä, ja koko ajan piilevä pelko jättimeduusan iskeytymisestä päin pläsiä sai mut palaamaan rantaan ennen Nemon löytymistä. Löysin kuitenkin heti vaihtoehtoviihdykettä: rantalentopalloa thai-miesten ja muutaman muun turistin kanssa.

Ihmiset ja kulttuuri: Yleisesti ihmiset ovat todella ystävällisiä ja ahkeria. Kuningas on todella arvostettu ja hänen kuvaansa, joita on joka puolella, ei saa osoittaa sormella. Vasen käsi on likainen käsi koska sillä pyyhitään peppu, joten kaikki tulee ojentaa oikealla kädellä. Valtauskonto on budhalaisuus. Yhtenä päivänä oli bidhalainen pyhäpäivä ja alkoholin myynti oli kielletty kaupoissa ja ravintoloissa. Onneksi ei osunut iskän syntymäpäivälle! :)
Iskän synttärit: Syy koko matkalle oli siis, että isäpappa ylitti puolivuosisadan kynnyksen. Juhlinnat aloitettiin skumpalla, jonka jälkeen siirryttiin ruotsalaisystävien suosittelemaan ravintolaan nimeltä Kan Eang. Rafla sijaitsi Chalong Bayn rannalla ulkoilmassa ja mielestäni yksi hienoimmista ravintoloista, joissa olen koskaan ollut. Ruokalista koostui pääosassa seafoodista. Puolet tilasi kokonaisen kalan ja puolet including me söi sushia. nam.

Final opinion: Tuli todistettua, että melkein täydellisen loman on mahdollista viettää perheen kesken. Phuketin saari muistuttaa hyvin paljon Kanarian saaria turismin takia. Seuraavalla kerralla kun Aasian mantereelle päädyn, niin haluan tutustua koskemattomampaan Thaimaahan sekä naapurivaltioihin. Kait tätä voi pitää lupauksena. Thaimaa I’ll be back!

Sevilla (24.25.2.2011)

Appelsiinipuut: Niitä on joka puolella ja ne on täynnä hedelmiä! Antaa mukavasti väriä kaupunkiin. Ne on myös tietynlainen Sevillan maamerkki.

Hevosrattaat: Turisteille tarjottu kulkuväline.

Pyörät: Mahdollisesti kaupungin yleisin kulkuväline ja pyörän voi vuokrata joka kadun kulmasta.

Kirkko: Yksi maailman isoimmista kirkoista ja kauneimmista alttareista.


Sää: Osui mahtavat kelit kohdalle. Auringossa varmasti lähestulkoon 30 astetta. Shortsi ja sandaali keli!
Joki: Nimeltänsä Quadalquivir ja tuli ihan Turun Aurajoen ranta mieleen. Joki + pyöräily = iso osa Turkua. Paistateltiin päivää ja juotiin vähän mojitoa. Kelpaa!

Plaza de Toros: Käytiin opastetulla kierroksella härkätaisteluareenalla ja yksi mielenkiintoinen yksityiskohta jäi mieleen (jäi useampikin, mutta vain tämän teille paljastan): Jos härkä tappaa matadorin, niin härän lisäksi tapetaan myös sen synnyttänyt lehmä välttyäkseen siltä, että se synnyttäisi lisää tappajahärkiä.


Plaza de España: Kirjaimellisesti Plaza de España. Jokaiselle merkittävälle kaupungille oli tehty loota, jossa oli kaupungin kartta, vaakuna ja “edustava” maalaus.


Ekologisuus: Pyöräily, hevosrattaat, raitiovaunu. Edistyksellistä.

Yleinen kaupunkikuva: Yksi kauniimmista kaupungeista Espanjassa! Paljon vanhaa arkkitehtuuria hyvin restauroituna. Tykkäsin.


Granada (25.-27.2.2011) (Tästä kohteesta vain 5 asiaa, koska kädet väsyy niin päätin tiivistää)

La Alhambra: Turistivetonaula numero yksi Granadassa. Maurien aikainen palatsi ja linnoitus. Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.


Generalife: Palatsin puutarha ja kuningasväen pakopaikka arjelta. Vesi oli olennainen elementti koko Alhambran alueella. Suihkulähteitä, lampia ja muita vesiviritelmiä. Pissahätä tuli mut muuten ihan kiva.
Mirador de San Nicolas: Piti kavuta mäen päälle, josta näki La Alhambran ja taustalla Sierra Nevadan vuoristo laskettelukeskuksineen.

Marokkolaistyyli: Kaupunki on saanut paljon vaikutteita Marokkolaisesta tyylistä. On erikseen yksi kortteli missä on pikkukojuja, joissa myydään marokkokamaa ja tunnelmallisia teehuoneita, joihin voi poiketa teekupposelle ja poltella vesipiippua (Huom! iskä, täti ja isovanhemmat: eivät sisällä tupakkaa, eikä nikotiiniä)

Bohemia: Madridissa täytyy koko ajan näyttää hyvältä ja kuulua massaan. Granadassa oli liberaalimpi meininki. Paljon hippejä ja omantienkulkijoita, rinkka ja koira mukanaan. Näköalapaikalla soittaa ties mitä soittimia, tanssii, polttaa pilveä ja myy koruja ja muita näperryksiään. Aika lunki meininki.

Vaikka elämäni nyt tuntuukin niin mahtavalta, niin silti se Turkukin on aina välillä mielessä. Bussimatkalla Sevillasta Granadaan kuuntelin iPodia sekoituksella ja sieltä soi The Soundsin Night After Night. Erityisesti lukiokaverit muistelkaa kesää 2009, Ruisrock, rantalava, auringonlasku, rakkaat ystävät ympärillä ja maailman kuumin nainen Maja Ivarsson esittää yhtyeineen kyseisen kappaleen. Täydellistä!

Nauttien hetkestä, mutta myös kesää odotellessa,
Hansu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti