Erasmus-elämää

Hola!

Kokeet meni kaikki läpi, loma oli ja meni ja nyt ollaan jo takaisin koulun penkillä. Nyt on jo melkeen kaikki hyvästelty ja ei muuta kun uusien ihmisten pariin. Viime viikko meni aika paljolti juhlimisen parissa ja siitä kenties mun maksa tai mikä lie rankaisi mua ja nyt sitten ollaan kipeenä. Angiina it is... again! ja se aiheutti kuumeen myös. Kurkku on niin saakutin kipeä et oikeen itkettää. Toivottavasti alkaa lääkkeet pian vaikuttaa. Vakavissani harkitsen nielurisaleikkausta kunhan Suomeen pääsen. Ei se kuulemma mukava leikkaus ole mut ainakin flunssat ja angiinat vähenis. Hyvä kuitenkin olla nyt kipeenä eikä parin viikon päästä, koska Thaikkula calling!! Iskän 50-vuotis synttäreitä vietetään vaatimattomasti Phuketissa Kata Beachilla. KÄY! Lähtö on lauantaina 12.2. ja paluu 22.2. Reilu viikko rentoutumista rannalla auringon paahtaessa ja merituulen vilvottaessa. Vähän massageeees ja koktaileja ananaksen kuoresta ja vähän väriä tähän maitonaamaan. Hehkutan tästä sitten lisää myöhemmin.

Käytiin loman aikana Segoviassa, joka on puolen tunnin junamatkan päässä Madridista. Niinkin pieneen kylään mahtuu yllätävän paljon nähtävää. Päänähtävyys on roomalainen akvedukti joka kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Se on sellainen pitkä muuri jossa on paljon kaaria ja ennen sen tarkoitus oli kuljettaa vettä.

Kaupungissa on myös yksi ihan näyttävän näköinen katedraali sekä Alcázar. Alcázar on linna, joka ennen on toiminut vankilana. Tätä linnaa on käytetty myös mallina joillekin Disney-leffojen linnoille. Kavuttiin linnan torniin, mistä näki koko kaupungin (sekä viereisissä puissa oli haikaroita, siis sellasia valkosia mitkä tuo vauvat jne.) 

Katedraali

Paikallinen juoksukoulu, en kyl ois juossu shortseis tol kelillä...

Alcázar

Haikarat

Segovia

Kyl se vähän näyttää Disney-linnalta

Tässä pikku kylä pahasessa huomasi todella siestan vaikutuksen. Kun kello tuli kaksi koko kaupunki kuoli. Mikään ei liikkunut missään ja kaupat sulki ovensa. Kellon tultua viisi kaupunki heräsi taas eloon. Madridissakin toki siesta näkyy mutta ei niin näkyvästi koska on miljoonakaupunki. Keskustassa kaikki liikkeet on lähes aina auki, mutta esim. tässä mun naapurustossa pikkuliikkeet sulkee siestan ajaksi. Koulussakin sen huomaa sillä tavalla, että tulee tosi pitkiä taukoja tuntien välissä, koska tunnit on tarjolla aamulla tai illalla, mutta ei siinä välissä. Koulutunteja voi olla jopa perjantai illalla yheksään asti ja monella mun kaverilla oli koe lauantaina!!! Toi menee jo ehkä vähän sadismin puolelle...

Mun ja Saijan viimeaikaisista keskusteluista on käyny aika hyvin selvillä tän kevään tavoitteet, suunnitelmat ja prioriteetit. Seuraavat lausahdukset ehkä kertovat jotain tulevasta keväästä:

"Vois mennä tos maaliskuun alussa Sevillaan ja Granadaan et voi sit loppukeväästä hyvällä omatunnolla keskittyy vaan niihin rantakohteisiin."

"Onks meille tulossa paljon vapaapäiviä tässä keväällä? - Ei oo tulossa, mut kato me voidaan lähteä jo matkustamaan keskiviikko illalla ku torstaisin on vaan se innovaatio-kurssi ja siel tuntiosallistuminen on vaan 10 prosenttia koko arvosanasta."

"Vitsit et tulin huonoon aikaan kipeeks, ku perjantain ois kahet hyvät bileet mihin haluaisin mennä. Mut siihen  on kyl viel kaks päivää et ehkä..."

Että sellasta tämä Erasmus-opiskelijan elämä... Pärjäillään!

Hansu